Lempilevyni, osa 12 - Jouni Hynynen
Lempilevyissä 24 kivikovaa suomalaista musiikintekijää esittelee viisi heille tärkeintä lempilevyään. Uusi video ja podcast katsottavissa ja kuunneltavissa joka torstai, aina vuoden loppuun saakka.
Etelä-karjalaisella hirtehisyydellä ja terävällä kielellä siunattu Jouni Hynynen on monisärmäinen kaveri. Kotiteollisuus-yhtyeen laulavana kitaristina ja biisintekijänä Hynynen on menestyksellä paaluttanut tonttinsa suomirockin ja metallin raskaalle rajavyöhykkeelle. Turhia kumartelemattomalla sanailijalla on ollut vientiä myös televisioesiintyjänä ja kirjoittajana, mutta julkisuudesta tutun partasuisen ja sujuvasanaisen Hynysen sisällä asuu toinen Jouni: täysin parantumaton musiikkifani ja levyhullu. Mistä ja miten kierre alkoi? Sitä selvittelemme tänään kellarissa kaikessa rauhassa.
Podcastista koko juttutuokio kuunteluun:
Tässä ovat Jouni Hynysen viisi lempilevyä:
Sex Pistols: Never Mind The Bollocks Here's The Sex Pistols (1977)
- Vaikka mm. Ramones oli laitellut levyä ulos aiemmin, tästä kiekosta alkoi punk-aalto ns kunnolla.
- Sinkku God Save The Queen lieneepi historian sensuroiduin.
- Pahennusta herättivät myös yhtyeen heikko käytös mediassa ja räävittömät sanoitukset.
Eppu Normaali: Rupisia riimejä karmeita tarinoita (1984)
- Tästä alkoi Eppujen menestysputki!
- Tyyliltään levy on aika tummasävyistä ja raskastakin rockia, kuuntele vaikka Taivaassa perseet tervataan.
- Levyltä jäi elämään suuria hittejä, kuten vaikka Nyt reppu jupiset ja Pimeyden tango.
Sielun Veljet: Suomi-Finland (1988)
- Sielun Veljien myöhäisvaiheen suuri klassikkolevykäinen, jolla vaihdettiin möykkäämisestä vähän riisutumpaan ilmaisuun.
- Tämä jos mikä on genrerajoja pakenevaa musiikkia, on pillejä, torvia, kolisevia kitaroita, melodioita ja muuta.
- Sisältää hiteiksi muodostuneet kappaleet Ihminen ja Totuus vai tequila. Kansi on ehtaa kinkkua!
CMX: Aura (1994)
- Niitä suurimpia suunnannäyttäjiä ja vaikuttajia 90-luvun kotimaisessa rockissa.
- Aiemmin karheana ja vaikeaselkoisena pidetty CMX muuttui tällä levyllä kansantajuisemmaksi muttei kaupalliseksi.
- Löytyypä levyltä sitä hardcore-möykkääkin, mutta myös jousia, tangoa, balladia ja progeakin.
Faith No More: King For A Day, Fool For A Lifetime (1995)
- Vaihtoehtometallin kuninkaiksi usein kutsuttu FNM tykkäsi sekoitella tyylejä miten huvittaa
- Tälläkin levyllä löytyy hardcorea, soulia, latinorytmejä, jousisovituksia ja tiukkia rokkiriffejä, huomaa esim kontrasti Digging The Grave vs Lionel -coveri Easy.
- Tällä viidennellä levyllä eivät enää kassakoneet kilisset entiseen malliin, mutta vaikutus nuorempiin metallibändeihin oli melkoinen.












