Zizek, Slavoj : Pehmeä vallankumous

Saatavat versiot

• 

  Kirja (nidottu)

  n. 1-2 viikkoa.

  psykoanalyysi, taide, politiikka

  Slavoj Zizek (s. 1949) on slovenialainen filosofi ja psykoanalyytikko, jota monet pitävät yhtenä aikamme merkittävimmistä ajattelijoista. Suomennoskokoelma tarjoaa kattavan läpileikkauksen Zizekin ajattelusta.

  Kirjoituksissaan Zizek liikkuu suvereenisti niin populaarikulttuurin, taiteen, tieteen kuin tavallisen arjen, politiikan, uskonnon ja teoreettisen spekulaationkin välillä. Hän analysoi kulttuurisia ja poliittisia ilmiöitä tavalla, joka saa näkemään ne uudessa ja usein yllättävässä valossa. Zizek arvostelee monia nykyajattelun valtavirtauksia (kulttuurintutkimus, kognitiotieteet, feminismi, postmodernismin eri muodot), mutta samalla pyrkii tarjoamaan niille vaihtoehdon.

  Zizekin ajattelu on omalaatuinen sekoitus Hegeliä ja Hitchcockia, Schellingiä ja kyberavaruutta, Kantia ja hovirakkautta, Lacania ja huonoa huumoria. Hänen ajattelunsa voi herättää vastustusta ja ärsyttää, mutta se ei koskaan ole tylsää tai mitäänsanomatonta. Lähtökohtana on ajatus, että ilman saksalaisen idealismin perinnettä (Kant, Schelling, Hegel) on mahdotonta ymmärtää modernia subjektiutta sekä niitä poliittisia, eettisiä ja ideologisia umpikujia, joihin se väistämättä törmää nykyisessä reaalikapitalismissa. Tämä on kuitenkin mahdollista vain Jacques Lacanin psykoanalyyttisen ajattelun avulla.

  Tällä hetkellä Slavoj Zizek toimii opettajana University College of Londonissa ja vanhempana tutkijana Ljubljanan yliopiston sosiologian laitoksella. Hän kirjoittanut lukuisia teoksia, viimeisimpinä The Parallax View (2006), In Defence of Lost Causes (2008) ja Violence (2008), ja niitä on käännetty yli 12 kielelle.

  Sisällys:

  Esipuhe

  1. Teoria
  Nautinnon aluskasvillisuus
  Kant ja/vastaan Sade
  Reaalisen kierre
  Tiede: kognitivismi Freudin kera

  2. Elokuva
  Mitä psykoanalyysi voi kertoa meille kyberavaruudesta?
  Matrix, eli perversion kaksi puolta
  Taide: puhuvat päät

  3. Politiikka
  Nauti kansastasi niin kuin itsestäsi!
  Eettistä väkivaltaa? Kyllä, kiitos
  Pehmeä vallankumous